sunnuntai 3. toukokuuta 2015

J. R. R. Tolkien - Tom Bombadilin seikkailut....


En ole juurikaan runokirjoja lukenut vapaaehtoisesti, mutta kun taaskin siltä diplomin kirjalistalta löytyi J. R. R. Tolkienin runokirja, Tom Bombadilin seikkailut ja muita runoja Länsikairan punaisesta kirjasta. Kyllä vain, nimi on älyttömän pitkä.

                      Mitä minun olisi pitänyt runoilta odottaa? Viimeksi olen runokirjan lukenut suurinpiirtein kolme tai neljä vuotta sitten. Siinä ei kovin hyvin pysy mielessä, millaista runojen lukeminen on. Ala-asteella luin pari kotoa löytyvää runokirjaa (mm. Tiitiäisen satupuu) ja sitten joitakin niistä, joita oli ala-asteen diplomeita varten pakko lukea.

                      Yllätyin positiivisesti, oikeasti. Oli mahtavaa käpertyä sohvalle lämpimään viltin alle ja lukea runoja. Ei ollut tiivistä juonta jota seurata, eikä tekstiin tarvinnut keskittyä ihan täysillä. Oloni oli mukava. Vapauttava tunne oli myös se, ettei lukiessa tarvinnut niinkään pohtia mitään, saattoi vain lukea.

                      Kolme Tolkienin runokirjan runoista on tullut vastaan jo aiemmissa lukemissani teoksissa. En anna tälle kirjalle arvosanaa, sillä kyseessä on runokirja eikä mikään normaali opus. Toki voisin antaa oman mielipiteeni kirjan hyvyydestä, mutta enpä taida. En ala arvostelemaan tällaista tekstiä sen kummemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti