Luin äsken (alle tunti sitten) kirjan Miekkani laulaa, jonka on kirjoittanut Marcus Sedwick. Kirja on julkaistu vuonna 2006. Alunperin kirja herätti mielenkiintoni, kun luin siitä tehdyn kirja-arvostelun. Lisäsin kirjan listalle, jossa on nyt hieman yli 80 kirjaa, jotka aion lukea, toivottavasti ainakin puolet vielä tämän vuoden puolella. En kuitenkaan ajatellut lainata kirjaa heti, mutta tulin toisiin ajatuksiin, kun pari päivää sitten kirjastossa ollessani Miekkani laulaa oli kiltisti hyllyssä. Kuka jaksaa nähdä varaamisen vaivan, jos kirja on nenän edessä? Ja niin 40 lainan rajani tuli jälleen täyteen...
Kirja kertoo Peteristä,
joka isänsä Tomasin kanssa asuu 1600-luvun Chust-nimisessä kylässä Euroopassa.
Puunhakkaaja Radu kuolee epäilyttävissä merkeissä keskellä talvista metsää.
Hänet löydetään hirtettynä puusta reikä rinnassaan. Silti kylän vanhimmat ilmoittavat,
että kyseessä on itsemurha. Peter ei tähän ilmoitukseen usko pätkääkään, ja hän
aikoo selvittää totuuden.
Elämä ei kuitenkaan ole
helppoa juopon isän kanssa. Lisäksi kyläläiset eivät kovin lämpimästi suhtaudu
isään ja poikaan, jotka elävät kylän ulkopuolella omalla pikku saarellaan.
Peterin ihastus Agneskaan ei osoita kovinkaan paljon vastakaikua pojalle, sillä
kangaskauppiaan tytär ei voi naida puunhakkaajan poikaa. Sitten kylään saapuu
mustalaiskaravaani, ja heidän mukanaan mustalaistyttö Sofia, joka herättää
laulullaan Peterin kiinnostuksen.
En pitänyt kirjasta. Jo
alkusivuilla selvisi, että en tulisi pitämään kirjasta. Vähän jännä juttu, että
jo alussa selviää, pidänkö vai en siitä kirjasta, jota luen. Kuitenkin,
Miekkani laulaa ärsytti minua suunnattomasti kerrontatyylillään ja ideallaan,
jonka toteutus ei mielestäni ollut niitä parhaimpia. Vampyyri-idea ei ollut
mitenkään erikoinen, vaikkakin sen toteutus erosi muista. Vampyyreitä ei
kertaakaan kutsuttu kyseisellä nimityksillä. Niitä kutsuttiin vain
Varjokuningattaren panttivangeiksi.
No jaah, ei oikein
taaskaan innosta kertoa kirjasta, josta
en pitänyt. En suosittele tämän kirjan lukemista. Tapahtumat tapahtuvat liian
nopeaan tahtiin, ja kaikki asiat paljastetaan liian nopeasti. Salaperäinen
Sofiakin lyö korttinsa pöytään liian nopeasti. Tapahtumien eteneminen on
myöskin melko sekavaa.
Tähdet: ★
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti