Sisältää juonipaljastuksia!
Valitsin
luettavakseni Jennifer Smithin kirjoittaman ja vuonna 2012 julkaistun kirjan,
Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea (The Statistical
Probability of Love at First Sight). Päätin lukea kirjan, sillä ystäväni oli
sitä suositellut, ja kirja kuului myös kirjallisuusdiplomin kirjalistaan,
päivitetystä listasta kirjaa ei kuitenkaan löydy. Olen lukenut kirjan yhteensä
jo neljä kertaa. Se saa pohtimaan, onko jokaiselle oikeasti joku tuolla jossain päin maailmaa. Kirja on mukava välipala, eikä sen maailmaa tarvitse ottaa kovinkaan vakavasti.
Kirja alkaa
kysymystulvalla, eikä kolmisivuisessa aloitusluvussa ei ole lainkaan muuta
kerrontaa. Joidenkin mielestä kyseinen alku ei tärppää, mutta minä pidin siitä,
arvatenkin sen erikoisuuden takia. Selviää, että kirjan 17-vuotias, vaaleahiuksinen
päähenkilö Hadley Sullivan myöhästyy neljällä minuutilla Lontooseen lähtevästä
koneestaan. Toisessa luvussa Hadley soittaa isälleen, ja kertoo myöhästyneensä
koneesta. Hän saa kuitenkin vapaan paikan kolmen tunnin päästä lähtevältä lennolta. Sitten
Hadley tapaa hymykuoppaisen Oliverin.
18-vuotias Oliver on
brittiläinen tummahiuksinen poika, joka käy yliopistoa Yhdysvalloissa. Hän tarjoutuu ritarimaisesti
vahtimaan Hadleyn matkalaukkua tytön sitä pyytäessä. Viereinen vanhus kuitenkin
inisee, että se on laitonta. Hadleyn yllätykseksi Oliver alkaa vetää perässään hänen
matkalaukkuaan, ja kaksikko päätyy kiertämään yhdessä lentokenttää.
Myöhemmin Oliver ja Hadley
hukkaavat toisensa lentokentän hälinään, mutta he kohtaavat uudelleen
lentokoneessa. He istuvat vierekkäisillä paikoilla ja juttelevat koko matkan:
lukuun ottamatta aikaa, joka kului heidän nukkuessaan toisiaan vasten. Aiheet
vaihtelivat vähän väliä. Välillä keskustelu oli synkeämpää, välillä taas
hilpeämpää.
Lentokoneen laskeutuessa
kumpikin on haluton lähtemään. Sanojen täyttämä yö on jäänyt taakse ja on aika
kohdata Hadleyn pahin painajainen: hänen isänsä tapaaminen tämän ja
brittiläisnaisen häissä. Hadley on jo varautunut inhoamaan molempia.
Nykyaikaan
sijoittuva tarina on kerronnaltaan monipuolista ja selkeää. Tapahtumat etenevät
preesensissä, mutta teksti sisältää paljon takaumia Hadleyn menneisyyteen.
Värikäs ja ajoittain pohdiskeleva teksti takaa sen, että lukemiseen ei
kyllästy. Kaikilla lukukerroillani olen lukenut kirjan yhdeltä istumalta,
vaikken romantiikasta niin paljon pidäkään kuin esimerkiksi fantasiasta.
Henkilöiden käyttäytyminen
oli pääasiassa uskottavaa, mutta Hadleyn päähänpisto lähteä kirkolta oli
mielestäni hitusen kummallista. Ymmärrän kyllä sinällään, miksi hän lähti,
mutta kun ottaa huomioon, ettei Hadley ollut viettänyt vielä kokonaista
päivääkään Britanniassa, niin päätös oli epäuskottava. Ja ei, Hadley ei ollut
käynyt ikinä ennen edes koko maassa!
En oikein kyennyt
samaistumaan yhteenkään kirjan henkilöistä, sillä henkilökaarti oli kaiken
kaikkiaan aika suppea: Hadley ja hänen vanhempansa, Charlotte ja hänen
ystävättärensä sekä Oliver. Oliverin tarina ei ollut kovinkaan samaistuttava,
ainakaan omasta mielestäni. Varmasti maailmasta löytyy joku, jonka tarina on
samankaltainen - ellei peräti samanlainen.
Kokonaisuudessaan kirja
oli hyvä ja helppolukuinen, joten annan arvosanaksi kasin. Kirjaa suosittelisin kaikille
teiniromantiikannälkäisille. Kirja jäi tietyltä osin mieleen, muttei noussut ainakaan omaksi suosikikseni.
Tähdet: ★★★
Tähdet: ★★★
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti